KotielΣimet#ñKotielΣimet ovat joko kokonaan taiñosittain kesyjΣ elΣimiΣ, joita ihminenñelΣttΣΣ ja hoitaa niistΣ saatavien tuot-ñteiden, palveluiden tai huvin vuoksi.ññSuomessa varsinaisia kotielΣimiΣ ovat mm.ñlehmΣ, sika, lammas, vuohi, hevonen, poro, ñkissa, koira, kettu, minkki, kaniini, kana,ñankka, hanhi, kalkkuna ja mehilΣinen.ñHΣkkilinnut sekΣ akvaario- ja terraario-ñelΣimet voidaan seuraelΣiminΣ lukea my÷sñkotielΣimiin.ññMuualla tΣrkeitΣ kotielΣimiΣ ovat lisΣksiñpuhvelit, seebu, jakki, aasi, kamelielΣimet,ñnorsut, strutsi, erΣΣt kyyhkyslajit ja silkki-ñperhonen.
no
-----------------------------------------
2
LehmΣ#LehmΣ kuuluu nautaelΣimiin. Eri karjarodut ñon jalostettu eurooppalaisesta naudasta ja ñintialaisesta seebusta, mutta eri rotujen alku-ñperΣ on epΣvarma.ññSuomessa on yli miljoona lehmΣΣ. Yleisinñon ayrshire-rotu, joka on lΣht÷isin Skotlan-ñnista. Ayrshire-lehmΣt ovat sarvellisia puna-ñruskean ja valkoisen kirjavia, paino n. 450 kg.ñAyrshire-lehmΣn vuotuinen maitotuotos onñnoin 4500 kg.ññToinen Suomessa yleinen karjarotu on ñnupopΣinen suomenkarja. (390 - 430 kg, ñ4000 kg)ñ
no
Ayrshire-karjaa kesΣlaitumella#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva031.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\lehm.wav
-----------------------------------------
2
no
Vasikka#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva032.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\lehma.wav
-----------------------------------------
2
ññññKesyt sikarodut polveutuvat villisika-ñroduista. Suomessa kasvatetaan ja ñjalostetaan maatiais - ja yorkshire-ñrotuihin kuuluvia sikoja, joita molempiañon Suomessa yli puoli miljoonaa yksil÷Σ.ñ
no
Sika#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva033.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\sika.wav
-----------------------------------------
2
ñññHevonen on kotielΣimeksi kesytettyñhevoselΣinten laji. Hevoset, aasit jañseepra ovat lΣhisukulaisia. HevosenñkesyttΣmisen arvellaan tapahtuneenñ6000 - 8000 vuotta sitten. Suomestañl÷ydetyt ensimmΣiset todisteet hevosenñkΣyt÷stΣ ovat varhaisemmalta rauta-ñkaudelta, 2500 - 200 eKr.ññNimityksiΣ: tamma, ori, ruuna eli valakka,ñvarsa.ññHevosia on Suomessa n. 50 000. ññ
no
Hevonen#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva034.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\hevonen.wav
-----------------------------------------
2
ññññLammas kuuluu sorkkaelΣinten lahkoon ñja onttosarvisten heimoon.ññLammas on koiran ohella ollut ensimmΣisiΣñkotielΣimiΣ. Lampaanhoito tuottaa villaa, ñturkiksia ja lihaa.ññSuomessa on n. 140 000 lammasta.ññ
no
Lammas#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva035.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\lammas.wav
-----------------------------------------
2
Kesykana kuuluu kanalintuihin. Suomen luonnossa tavataan metsΣkanoja (teeri, metso, pyy, riekko), peltokanoja (fasaani, peltopyy). ññKesykanan todennΣk÷isimpΣnΣñesi-isΣnΣ pidetΣΣn pidetΣΣn bankivakanaa, jota tavataan vielΣ Etu- ja Taka-Intiassa. Kesykanasta on tietoja ajalta Intiasta 2500 eKr, EgyptistΣ 1500 eKr ja Roomasta 300 eKr.ññSuomessa onñyli 5 milj kanaa (yli 6 kk ikΣisiΣ)ñyli 2 milj. broileriaññ
no
Kana#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva036.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\kana.wav
-----------------------------------------
2
Koira (Canis familiaris)#ññKoira on ihmisen ensimmΣinen kotielΣin.ñEnsimmΣiset todisteet tΣstΣ ovat n. ñ10 000 vuoden ikΣiset luul÷yd÷t Pohjois-ñEuroopasta (Englannista ja Tanskasta).ññVanhin ja koko maapallolle levinnyt koira-ñtyyppi on pystykorva. Monituhatvuotinen ñhistoria on my÷s paimenkoirilla, vinttikoirilla,ñajokoirilla ja kΣΣpi÷koirilla.ññYleisesti koiran kantamuotona pidetΣΣn sutta . Muita koiraelΣimiΣ ovat mm. ñsakaalit , hyeenat, ketut , naalit ñja supikoira.ñ
no
Koira#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva037.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\koira.wav
-----------------------------------------
2
Kissa (Felis domestica)#Kissa lienee kesyyntynyt niistΣ luonnon-ñvaraisista kissoista, jotka pyydystivΣt pikkujyrsij÷itΣ pihapiirissΣ ja rakennuksissa. EgyptissΣ kissa sai my÷s uskonnollista merkitystΣ. Hautakammioista on l÷ydetty kissamuumioita ajalta 5000 - 6000 eKr.ññKissarotuja on vΣhemmΣn kuin koirarotuja ja niiden keskinΣiset erot ovat pienet. Kissa elΣΣ vanhemmaksi kuin koira, joskus yli 20-vuotiaaksikin.ññKissaelΣimiΣ: leijona, tiikeri, leopardi eli pantteri, jaguaari, lumileopardi, puuleopardi, puuma, ilves, gepardi.ññ
no
Kissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva038.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\kissa.wav
-----------------------------------------
2
Kaniini on jΣniksen sukulainen jañkuuluu siis jyrsij÷ihin. SitΣ pidetΣΣn ñturkisten, lihan tai seuran vuoksi. KaniiniañkΣytetΣΣn my÷s lΣΣketieteellisenΣ koe-ñelΣimenΣ.ññVillikaniini lienee kotoisin Lounais- Euroopasta, Espanjasta. Keskiajalla kaniinit levisivΣt luostarien vΣlityksellΣ laajalle Eurooppaan. ññKaniinien lisΣΣntyminen on nopeaa. Emon raskaus kestΣΣ kuukauden ja voi hedelm÷ittyΣ heti synnytyksen jΣlkeen ja poikaset tulevat lisΣΣntymiskykyisiksi 5 - 7 kuukauden ikΣisinΣ. ñ
no
Kaniini#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva039.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññPoro on villipeuran kesy muoto. PorotñviettΣvΣt kesΣn vapaudessa. SyksyllΣ ne ñkootaan suuriksi laumoiksi, porotokiksi jañajetaan aitauksiin, kaarteisiin. SiellΣ hirvaatñ'purraan' lauhkeiksi hΣriksi, teuras- ja ajoporotñerotetaan. Muut viedΣΣn talvilaitumille. KevΣt-ñhankien aikaan ne saavat hajaantua ja elΣΣñpaimentamatta. Poronaaraat eli vaatimetñsynnyttΣvΣt toukokuussa.ññSuomessa on yli 300 000 poroa.ñññ
